Kuivan humoristinen dekkariklassikko

A.A. Milne:  Punaisen talon arvoitus (1922)

Kerran kirjaston dekkarihyllyn ohi kävellessäni silmiini osui kirja, jonka tekijä oli tuttu lastenosaston puolelta, nimittäin A. A. Milne, siis ”se Nalle Puhin kirjoittaja!”. Punaisen talon arvoitus alkoi kiinnostaa nimenomaan kuuluisan tekijänsä takia. Kävi ilmi, että Milne on kirjoittanut paljon muutakin kuin Nalle Puhit ja yhden dekkarin, muun muassa monia näytelmiä ja brittiläisen satiirilehden Punchin artikkeleita. Itse asiassa Milne oli hyvin kiusaantunut lastenkirjojensa saamasta suosiosta, eikä hän halunnut profiloitua vain lastenkirjailijaksi, jona jälkipolvet hänet tuntevat.

Dekkarit olivat Milnen intohimo, minkä hän tunnustaa auliisti Punaisen talon arvoituksen toisen painoksen esipuheessa. Tämä tyylilajin tuntemus huokuu koko kirjasta. Erityisen usein siinä viitataan Sherlock Holmesiin, johon kirjan päähenkilö, huoleton amatöörisalapoliisi Antony Gillingham, mielellään samaistuu piippua myöten.

Kaikki lähtee liikkeelle siitä, kun Punaisen talon isännän kauan Australiassa elänyt veli löydetään isännän työhuoneesta ammuttuna. Isäntä itse katoaa jäljettömiin. Paikalle sattumalta osunut herra Gillingham ryhtyy selvittämään tapausta, joka osoittautuu yllättävän kieroksi. Dekkarina Punaisen talon arvoitus on kevyt, Sherlock Holmes-mainen jännäri, joka vie lukijan mennessään. Milnen kuivan humoristinen kerronta etenee vaivattomasti ja loppuratkaisu pysyy hämärän peitossa lähes loppumetreille saakka, kuten hyvässä dekkarissa kuuluukin. 

Vuokko

Hae Punaisen talon arvoitus kirjastosta. 

Grönlanti ja dekkari

Peter Høegin menestysromaani  Lumen taju ilmestyi 1992 Tanskassa, suomeksi  heti seuraava vuonna 1993. Kirja on ollut menestys myös Euroopan ulkopuolella, teos nousi aikanaan Yhdysvaltain bestsellerlistalle, ja kustantajat kävivät sen pokkarioikeuksista kiivasta huutokauppaa.

Kirjan päähenkilö on energinen 37-vuotias  Smilla Jaspersen, jonka äiti on eskimo ja isä tanskalainen tutkija. Smilla elää Kööpenhaminassa, jonne hän on muuttanut äitinsä kuoleman jälkeen. Hän elää kahden kulttuurin rajalla, ja hän näkee ympäristönsä usein eri silmin kuin valtaväestö. Kirjan tapahtumat lähtevät käyntiin, kun Smilla kiinnostuu pienen eskimopoika Esajaksen kuolemantapauksesta. Tapauksen tutkiminen vie hänet takaisin Grönlantiin ja sen jäätiköille.

Lumen taju on sijoitettu kaupunginkirjastossa dekkareihin, mutta se voisi olla myös yleisessä kaunokirjallisuudessa. Kirjan henkilökuvat on huolella rakennettu, ja kirja sisältää myös elämänpohdintoja, joita ei yleensä dekkareissa ole. Yhteiskuntakriittisyys, joka on yleistä pohjoismaisissa dekkareissa,  tulee esille myös Høegin kirjassa. Lumen taju on kirja, joka ehdottomasti kannattaa lukea, jollei sitä vielä ole lukenut

Peter Høeg työskenteli ennen kirjailijauraansa  mm. balettitanssijana sekä merimiehenä. Lumen taju oli hänen kansainvälinen läpimurtonsa. Hän on perustanut Lolwe-säätiön, jolle hän lahjoittaa huomattavan osan tuloistaan. Säätiö rahoittaa naisten ja lasten tukemiseen tarkoitettuja hankkeita Afrikassa ja Tiibetissä. Time-lehti valitsi hänet yhdeksi eurooppalaisista sankareista. Sana Lolwe tarkoittaa äärettömyyttä, joka avautuu Victoriajärven yli länteen, taivaan ja maan kohtaamispaikkaan. Sana on luo-heimon kieltä. Kieli on Høegin kenialaisen puolison äidinkieli.

Tuija

Hae Lumen taju kirjastosta.

Hae kaikki Høegit kirjastosta.

Tanskalainen menestysdekkari

Pohjoismainen kirjastoviikko osa 2. - Lotte ja Søren Hammer: Kaikella on hintansa
 
”Näköala oli huikea, erikokoiset jäälautat keinuivat verkalleen kylmänsinisessä vedessä ja rosoisenvalkoiselta muurilta näyttävä jäätikkö heijasti kesäauringon valoja ja pakotti siristämään silmiä. Silloin tällöin kirkasta ilmaa halkoi kumea jylinä, kun jäätiköstä irtosi jäävuori.”
Näin alkaa tanskalaisten Lotte ja Søren Hammerin kirjoittama dekkari Kaikella on hintansa. Kirjan alkutapahtumat sijoittuvat Grönlantiin, ja Grönlanti tulee esille myös myöhemmin, kun Kööpenhaminan rikospoliisissa aloitetaan tutkimaan rikosylikomisario Konrad Simonsenin johdolla usean nuoren naisen katoamisia, joiden yhteisenä tekijän on uhrien samannäköisyys. Tanskalaisten Lotte ja Søren Hammerin teos on Konrad Simonsenista ja hänen murharyhmästään kertovan dekkarisarjan toinen osa. Ensimmäinen osa, Saastat, ilmestyi suomeksi viime vuonna.

Dekkarin lukija saa seurata tapahtumien kulkua murharyhmän työskentelyn kautta. Kirjan jännitys kasvaa koko ajan aivan loppusivuille saakka, vaikka lukija saakin tietää tapahtumista jo alkupuolella kirjaa tavallista enemmän. Joillekin lukijoille tapahtumat voivat olla realistisuudessaan myös ahdistavia.

Kirjoillaan tanskalaiset sisarukset Lotte ja Søren Hammer ovat nousseet pohjoismaisten laatudekkaristien joukkoon. Kirjat ovat suosittuja, Kaikella on hintansa -teoksen käännösoikeudet on myyty jo 19 maahan.

Tuija

Hae Kaikella on hintansa kirjastosta

Henkeäsalpaavaa jännitystä kuunneltavaksi

Kadonnut symboli on odotettua jatkoa professori Robert Langdonin seikkailuille, jotka alkoivat Dan Brownin menestysteoksissa Enkelit ja demonit ja Da Vinci -koodi. Äänikirjan lukee Lars Svedberg, jonka karismaattista ääntä kuulemme useissa äänikirjoissa. Pitkille automatkoille Kadonnut symboli on erinomaista kuunneltavaa viihdettä.

Dan Brown vyöryttää mahtavina "tiedostoina" tietoaan vapaamuurarien traditioista ja symboliikasta. Jos oletamme, että tiedot ovat tosia, saamme rautaisannoksen tietoa mm. Raamatun symboliikasta ja siihen kätketystä salaisesta tiedosta. Paikoitellen olen valmis myöntämään, että kysymyksenasettelut ovat syvällistä pohdintaa ihmisen olemuksesta. Onko Jumala olemassa jossain muualla vai onko
se meissä itsessämme ja omassatunnossamme. Dan Brown osoittaa monia Raamatun lauseita, jossa sanotaan, että Jumalan valtakunta on teissä itsessänne. Kaiken kaikkiaan Raamattu osoittautuu tärkeäksi lopullisessa symbolien ratkaisuissa.

Toinen taso kirjassa on sitten "henkeäsalpaavaa jännitystä joka hetki", kuten takakannen selostus kertoo. Jossain vaiheessa "henkeä salpaa", koska päähenkilö Robert Langdon on suorastaan kuollut. Eli seuraavalle automatkalle äänikirja mukaan!

Raila

Hae Kadonnut symboli kirjastosta.
Hae Dan Brownin äänikirjoja kirjastosta.
Hae Dan Brownin teoksia kirjastosta.

Miehet jotka vihaavat naisia

Hyvän lukuvinkin saa usein ystävältään. Niin onnellisesti kävi tälläkin kertaa, kun iltaa oli istuttu ja puheenaiheet soljuivat mukavasti aiheesta toiseen. Keskustelu kääntyi luettuihin kirjoihin ja kehujen kohteeksi pääsi ruotsalaisen kirjailijan Stieg Larssonin jännäri ”Miehet jotka vihaavat naisia”. Rikoskirjallisuutta vähemmän harrastavalle, minulle, asia ei tuntunut erityisen omalta, ei kolahtanut. Sellaisen lukeminen kun edellyttää pohtimista, juonen seuraamista ja arvoituksen ratkaisemista omin aivoin. Kärryillä on pysyttävä, tapahtumia ja yksityiskohtia on varottava unohtamasta. Jännitys-genreen kuuluva kirja ei sovi iltalukemiseksi pieni pala kerrallaan, ettei vain unohtaisi, mitä tärkeää edellä tapahtui. Näin ajattelin.

”Miehet jotka vihaavat naisia” –kirja oli jäänyt erään toisenkin ystäväni mieleen ja hän oli lukenut koko Millennium-trilogian, jonka alku on tämä kirja. Kuulin taas kehuja, lainasin kirjan ja valmistauduin pettymään itseeni huonona jännärilukijana.

Teoksen päähenkilö Mikael Blomkvist, taloudesta kirjoittavan Millennium-aikakauslehden vastaava toimittaja, on pulassa. Hänet tuomitaan kunnianloukkauksesta vankilaan. Samaan aikaan Blomkvistia lähestyy sukufirman entinen johtaja Henrik Vanger. Blomkvistin pitäisi selvittää, mitä tapahtui Vangerin veljentyttärelle Harrietille, joka katosi vuonna 1966. Blomkvist suostuu ehdotukseen. Hän saa avukseen nuoren Lisbeth Salanderin, joka on erikoistunut ihmisten yksityiselämän tonkimiseen. Tapaus vie heidät kohti Vangerin perheen synkkää menneisyyttä.

Larsson ei turhaan saanut esikoiskirjastaan Lasiavain-palkintoa vuonna 2006. Kirjan pääjuoni on selkeä ja saa lukijan helposti mukaansa. Henkilöistä tulee lukijalle merkittäviä ja heidän elämäänsä on mukava seurata. Tulee tarve tietää, selviävätkö sankarit tehtävästään ja saadaanko murhaaja esiin. Miten henkilöiden keskinäisissä suhteissaan käy?

Kirja ei ollut ainoastaan helppoa luettavaa. Päähenkilöiden elämässä oli dramaattisia, väkivaltaisia tapahtumia, joiden yksityiskohtainen kuvaaminen sai mielen joksikin aikaa hämmentyneeksi. Kirjassa tapahtui raakuuksia, joiden kaltaisia asioita ei haluaisi omalle eikä kenenkään kohdalle. Tässä maailmassa, jossa arvot ovat aika ajoin hukassa. Huolestuin, jääkö kohtausten ahdistava, vihaa tihkuva, tunnelma vallitsevaksi vai saako tarina taas mukaansa lempeämmällä otteella?

Millennium-sarjan kaksi seuraavaa teosta odottavat jo hyllyssäni: Tyttö joka leikki tulella (2007) sekä Pilvilinna joka romahti (2008).

Irmeli

Tietoa kirjailijasta:
Stieg Larsson (1954–2004) oli tukholmalainen toimittaja ja kirjailija. Hän kuoli äkillisesti vuonna 2004 sydänkohtaukseen ja jätti jälkeensä valmiit käsikirjoitukset romaanitrilogiaa varten.