Tarina lamavuosien New Yorkista

Amor Towles: Seuraelämän säännöt.

Kirja on sujuvasti kulkeva, viileä tarina New Yorkista 1930-luvun lopulta, juuri ennen sotaa. Päähenkilö on Katey Kontent, teräväpäinen ja tarkkanäköinen nuori nainen, joka tienaa niukkaa toimeentuloaan konttorissa. Hän onnistuu ystävänsä Evelynin kanssa ujuttautumaan Manhattanin rahakkaiden seurapiireihin nuoren pankkiirin avulla. Tinker, tämä nuori leijona, tavataan sattumalta uudenvuoden yönä nuutuneessa jazzklubissa. Alkaa ylellisen hauskanpidon aika.
Täydellisen miehen huomiosta kamppaillaan enemmän tai vähemmän peitellysti. Katey tosin tarkkailee kaiken aikaa hiukan syrjemmällä, ja alkaa väkisinkin huomata asioita, jotka antavat aihetta arvioida tilannetta uudelleen. Eräästä hilpeästä illasta seuraa onnettomuus, joka lukitsee kolmikon suhteen, sitten jokainen onkin onneton omalla tavallaan. Kirja on kertomus selviytyjästä, uuden sukupolven naisesta, joka ei tyydy osaansa eikä jää myöskään vellomaan tunteisiin. Kertomus on viihtyisä, mutta hiukan etäinen. Vahva ajan ja erityisesti paikan tuntu siinä kyllä on.

Heli

Hae Seuraelämän säännöt kirjastosta.

Virtuaalirakkautta sattumalta

Daniel Glattauer: Joka seitsemäs aalto

Emmin ja Leon tarina alkaa väärään osoitteeseen lähetetystä sähköpostista. He rakastuvat toisiinsa tapaamatta kertaakaan, rakastuvat toistensa sanoihin ja viestien luomiin kuvitelmiin. Emmi on naimisissa, Leo ei. Välillä kirjeenvaihto katkeaa, mutta he löytävät toisensa uudelleen ja päättävät lopulta tavata. Vastaavatko viestien synnyttämät kuvitelmat todellisuutta?

Vanhan uskomuksen mukaan joka seitsemäs aalto on muita voimakkaampi. Ensimmäiset kuusi aaltoa ovat ennakoitavia ja yllätyksettömiä, mutta seitsemäs on arvaamaton. Joskus se riistäytyy valloilleen, pyyhkäisee kaiken yli ja muuttaa kaiken uudeksi. Emmi ja Leo koettavat pyristellä irti suhteestaan. Kumpikin elää omaa elämäänsä tahoillaan, mutta kun seitsemäs aalto tulee, se uhkaa viedä virtuaalirakastavaiset mukanaan.

Kirja koostuu sähköpostiviesteistä, joita Emmi ja Leo lähettävät toisilleen. Kiehtova kerrontaratkaisu jättää paljon arvailun varaan, koska lukijalle näkyy vain se, mitä Emmi ja Leo sähköposteissaan kertovat. Kaiken muun saa kuvitella itse.

Itävaltalaisen Daniel Glattauerin (s. 1960) kirjoittama Joka seitsemäs aalto on jatkoa kirjalle Kun pohjoistuuli puhaltaa (Atena, 2011). Joka seitsemäs aalto on Glattauerin yhdeksäs romaani. Suomennettu häneltä on vain nämä kaksi. Kirjat kannattaa lukea järjestyksessä, aloittaen Kun pohjoistuuli puhaltaa –teoksesta.

Emmin ja Leon tarina on ainutlaatuinen. Samanlaista kirjaa ei ole, mutta perinteisempää virtuaalirakkautta on esimerkiksi Jane Greenin kirjassa Netti@deitti (Karisto, 2010) ja Anne B. Ragden teoksessa Satunnaista seuraa (Tammi, 2011). Ne ovat kuitenkin kevyempiä kuin Joka seitsemäs aalto, johon rakkausromaaneja yleensä lukematonkin lukija huomasi tempautuvansa mukaan. Tietoa ja vinkkejä nettideittailijalle tarjoaa Minni Niemelän ja Pasi Malmin kirja Nettideitit - uusi onni verkosta? (Tammi, 2011.) Siitä voisi olla apua niille, jotka eivät solmi virtuaalisuhdetta yhtä helposti ja vastaansanomattomasti kuin Emmi ja Leo.

Anna

Hae Kun pohjoistuuli puhaltaa kirjastosta. 
Hae Joka seitsemäs aalto kirjastosta.