Näytetään tekstit, joissa on tunniste katoaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste katoaminen. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Yösyötöt vaihtuivat tarhapäiviin

Eve Hietamies: Tarhapäivä
Eve Hietamiehen Yösyötöstä tuttujen Antti ja Paavo Pasasen elämä jatkuu kirjan odotetussa jatko-osassa Tarhapäivä. Paavosta on kasvanut jo 5-vuotias tomera miehenalku ja Pasasen perheen elämä on asettunut tasaisiin uomiin – mitä nyt päiväkodin vaihtovaatteet, oman lelun päivät ja muut muistettavat asiat välillä aiheuttavat Antti-isälle harmaita hiuksia. Arkirutiinit rikkoo yllättäen uusi perheenjäsen Terttu, joka pikkutytön päättäväisyydellä tuo Pasasten miehiseen maailmaan lisää väriä – enimmäkseen vaaleanpunaista. Antin täytyy oppia taas uusia asioita, kuten mikä on brätzei ja mitä eroa on mekolla ja tunikalla. Puhumattakaan siitä, että täytyy muistaa kahden päiväkodin varavaatteet ja lelupäivät...

Eve Hietamies kirjoittaa jälleen mukaansatempaavaan tyyliin ja onnistuu löytämään huumoria sekä pienistä arkisista asioista että suuremmistakin ongelmista. Useimmat leikki-ikäisten vanhemmat tunnistavat varmasti tuttuja tilanteita tästä tarinasta, joka hyväntuulisuudellaan auttaa ehkä lukijaa kestämään taas omia arjen kiemuroitaan paremmin, ainakin yhden tarhapäivän verran.

Tuula

Hae Tarhapäivä kirjastosta
Hae muita Eve Hietamiehen teoksia kirjastosta

torstai 3. marraskuuta 2011

Lapsuuden loppu

Peter Høeg: Norsunhoitajien lapset. Tammi, 2011.

Peter Høeg on tanskalaisen kirjallisuuden tunnetuimpia nimiä, jonka läpimurtoteos oli Lumen taju (1992).

Norsunhoitajien lapset kertoo erikoisesta perheestä ja erikoisista lapsista, tai oikeastaan nuorista. Päähenkilö, 14-vuotias Peter, on jalkapalloilija mutta myös tarkkailijatyyppi. Todella taitavien ja fiksujen sisarustensa kanssa hän joutuu selvittämään vanhempiensa katoamisen salaisuutta. Vanhemmat eivät ole ihan sitä miltä näyttävät, ja kun tarina etenee, Peter joutuu arvioimaan monia muitakin asioita uudelleen.

Høegin kirja on aika yllättävä. Se on oikeastaan veijariromaani ja sisältää suorastaan slapstick-huumoria. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, takaa-ajokohtaus seuraa toistaan. Toisaalta hilpeän juonen lomassa polveilee eri uskontojen maailmankäsityksiä ja filosofiaa, kaikkiin katsomuksiin kohdistuu tasapuolisen satiirinen katse. Erityisen ankarasti katsotaan kaikenlaisia fanaatikkoja.

Välillä vauhti myös hiljenee, ja tilaa saa pojan kasvutarina ja kertomus perheen muutoksesta.
Rakkaudesta ja luottamuksesta voi seurata pettymys, tulevaisuus on täynnä uhkia mutta myös toivoa. Lapsuuden lopun suruun sekoittuu selviämisen varmuutta, vaikka yksinäisyyden ja kuolemankin ajatus on välillä kohdattava.

Kirja on runsas ja paksu, mutta lyhyet vauhdikkaat luvut vievät tarinaa joutuisasti.

Heli

Hae Norsunhoitajien lapset kirjastosta.
Hae Peter Høegin teokset kirjastosta.