Näytetään tekstit, joissa on tunniste saamelaiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste saamelaiset. Näytä kaikki tekstit

perjantai 16. marraskuuta 2012

Kaksi jokea kohtaavat.

Pohjoismainen kirjastoviikko osa 5. - Skáidi: Where the rivers meet
Skáidi on duo, jonka muodostavat norjalaiset Inga Juuso ja Steinar Raknes. Juuso on maailman ainoa ammattijoikaaja: hän nimittäin toimii Tromssan lääninjoikaajana. Raknes taas on basisti, säveltäjä ja yksi Norjan huomattavimmista jazz-muusikoista.

Skáidi-sana on saamea ja tarkoittaa paikkaa, jossa kaksi jokea kohtaavat. Skáidi-yhtyeessä joiku ja jazz-basso kohtaavat toisensa ylpeinä ja vahvasti omillaan seisten. Juuson joiun tai Raknesin kontrabasson voisi irrottaa omiksi raidoikseen ja ne toimisivat varmasti niinkin. On kuin kaksi eri maailmaa olisi laitettu päällekkäin, mutta lopputulos soi kuitenkin luontevasti yhteen.

Kansanperinteeseen ja jazziin molempiin kuuluu improvisointi. Tällä levyllä Juuso ja Raknes heittäytyvät muutamissa kappaleissa kokeilemaan ilmaisun rajoja oikein urakalla. Juuso ärisee, murisee ja hakee nasaaleja yläsäveliä tavalla, joka ei varmasti ole kaikkien kuuntelijoiden mieleen. Avoimin mielin kuunneltuna nämä kappaleet kuitenkin herättävät vahvoja mielikuvia yhdessä kappaleiden nimien kanssa (esimerkiksi ”Karhu” tai Revontulet”). Ja onhan niissä toki oma huumorinsakin.

Aapo

Hae Skáidin Where the rivers meet kirjastosta.

torstai 15. marraskuuta 2012

Saamelaissuvun tarina

Pohjoismainen kirjastoviikko osa 4. - Annica Wennström: Lapinkylä - sukutarina

Ruotsin Lappiin sijoittuva, usealla aikatasolla liikkuva romaani kertoo saamelaissuvun naisten vaiheista neljän sukupolven aikana. Saamelaistyttö Njennan tarina alkaa 1860-luvulta. Sen myötä avautuu saamelaiskulttuuri, jossa toinen todellisuus maahisineen, keijukaisineen ja esi-isineen on koko ajan läsnä. Saamelaisten elinpiiri on kuitenkin joutumassa ahtaalle: uudisasukkaita muuttaa aivan kotinurkille eikä Njennankaan perhe välty hankaluuksilta. Onnettomien tapahtumien seurauksena myös Njennan tulevaisuus muodostuu toisenlaiseksi kuin hän olisi toivonut. Samalla alkaa puhumattomuuden perinne, jolla on kauaskantoiset seuraukset sukupolvien yli. Njennan jälkeläisten elämää seurataan myös 1900-luvun alussa ja 1950-luvulla. Nykypäivää edustaa nuori nainen, joka tekee matkan pohjoiseen yrittäen saada selkoa sukujuuristaan ja siitä miksi suvun historia on kuoliaaksi vaiettu. Kirja kertoo ulkopuolisuudesta ja oman identiteetin löytämisestä. On kuuluttava johonkin ja löydettävä oma paikkansa sukupolvien ketjussa.

Mirja

Hae Lapinkylä kirjastosta