Karpaattien neron maassa

Tarinoita kulta-ajalta on episodielokuva, joka ruotii mustan huumorin keinoin Ceausescun aikaa Romaniassa. Kyse on erilaisista huijauksista ja vippaskonsteista, joilla neuvokkaat kansalaiset pyrkivät kiertämään järjestelmää. Toisaalta, aina saattoi olla joku, jolle oli hyödyllistä paljastaa nämä pienet kiertotiet. Jotkut tarinoista taipuvatkin vähän surumielisen puolelle. Taustalla ovat urbaanilegendat ja tarinat, joita Karpaattien neron maassa kerrottiin.

Hauskin absurdi tarina kuvaa kylää, joka odottaa puolueen arvovieraiden delegaatiota. Edellisenä päivänä saapuu tarkastaja, joka varmistaa, että kylä on edustuskunnossa. Kaikki (ja ehkä vähän liikaakin) tehdään, että tarkastaja olisi tyytyväinen. Toinen tarina kertoo kinkkisestä ongelmasta: miten kerrostaloasukas saa naapurien huomaamatta hengiltä sian. Entä miten Ceausescu retusoidaan valokuvassa arvokkaamman näköiseksi?

Elokuvalla on monta ohjaajaa. Käsikirjoittaja ja tuottaja on Cristian Mungiu, jonka ohjaama elokuva 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää voitti Cannesissa 2007 Kultaisen palmun. Sen tarina on pikemminkin hyytävä - ja sekin kannattaa katsoa.

Heli

Hae Tarinoita kulta-ajalta kirjastosta.

Junalla halki nyky-Venäjän

Ville Haapasalo lähti TV-sarjassa matkustamaan junalla Venäjän halki. Pitkin Venäjää etupäässä junalla kuljetaan myös Natalja Kljutšarjovan pienessä kiehtovassa nykyromaanissa Kolmannessa luokassa. Tai oikeastaan kirjassa juna vie asemille, joilla vastaan tulee monenkirjava elämä.

Nikita on myötäelävä nuori mies, joka etsii menettämäänsä rakkautta - villi sielu Jasja vei hänen sydämensä - mutta matkallaan hän antaa sattumalle mahdollisuuden. Hän eläytyy kaikenlaisen elämän murjoman väen kohtaloihin. On Groznyista pommeja pakoon lähtenyt mummo, josta eivät piittaa sen enempää veljet kuin valtiokaan, on väkivallan varjossa eläviä naisia, yökerhoissa viihtyvä "papinrouva", kirkonmiehiä, aristokraatteja, roistoja. Nikita näkee kaupunkeja ja tyhjentyviä kyliä.

Piittaamattomuuden, viinan ja huumeiden, sekasorron ja väkivallan vastapainona kuitenkin kohdataan myös kyselemätöntä lämpöä ja huolenpitoa. Ja ripaus runoutta siellä täällä. Nikita ottaa kaiken vastaan paljaalla sielullaan ja yrittää tallettaa mieleensä kaikkien tarinat. Kirja huipentuu vanhusten kapinaan ja absurdiin vallankumoukseen. Kepeä, ilmava ja tunteikas näkökulma nyky-Venäjään.

Heli

Hae Kolmannessa luokassa kirjastosta.

Gastronomista snobbailua, alkoholia ja seksiä

Tuomas Vimma: Gourmet (Gummerus)

Haluatko lukea mukaansatempaavan, ärsyttävän, nokkelan ja virkistävän törkeän kirjan? Tuomas Vimma (oik. Kusti Miettinen, s. 1979) on kirjoittanut sellaisia jo kolme: Helsinki 12 (2004), Toinen (2005) ja viimeisimpänä Gourmet (2008). Näistä kirjoista puhutaan ns. Helsinki-trilogiana, lähinnä samantyylisyytensä vuoksi. Kaikissa kirjoissa päähenkilö, minä-kertoja, on rehellistä työntekoa vieroksuva, rahan, seksin ja tyylin motivoima helsinkiläinen nuori mies. Gourmet’ssa yltiöylelliseen elämäntyyliin tottunut ranskalaisen keittiömestarisuvun hulttiojälkeläinen joutuu elämässään uuteen tilanteeseen, kun hänen isänsä sulkee rahahanat ja vaatii ryhdistäytymistä. Kirja on tyyliltään liioitteleva, yhtä suurta ylilyöntiä. Gastronominen snobbailu, oikeastaan ilotulitus, yhdistyy holtittomaan alkoholinkäyttöön ja räävittömiin seksisuhteisiin. Kielen tasolla kirja on täyteen ahdettu, täynnä viittauksia ajankohtaisiin ilmiöihin ja kielikuvia, joista useimmat hillittömän epäkorrekteja. Sivistyssanoja ja ruoka-alan erikoissanastoa käytetään sekaisin Helsingin slangin kanssa. Korkeakulttuuri kohtaa populaarikulttuurin, törky hienostuneisuuden. Kuitenkaan Vimman tyylitaju ei horju, vaan lukija voi luottaa olevansa hyvän tarinankertojan vietävänä. Moralistien ei kannata vaivautua.

Aapo

Tarkista teoksen saatavuus kirjastossa.