Mainosparodiaa

Kimmo Jylhämö & Klaus Welp: Louserit vuittuun – ja muita Voiman vastamainoksia

Mainoskampanjoilla pyritään vaikuttamaan ihmisten käsityksiin ja mielipiteisiin. Tämä on luonnollista ja hyväksyttävää. Mutta entä jos mainoksessa myytävään tuotteeseen liittyy eettisiä ongelmia, mutta mainoskampanja antaa ymmärtää jotain ihan muuta? Esimerkiksi ns. viherpesu: mainoksessa väitetään tuotteen olevan ympäristöystävällinen, vaikka oikeasti tuotteen tuottaminen tai käyttäminen tai valmistajan muu toiminta on saastuttavaa. Tällaisissa tilanteissa voidaan käyttää aseena vastamainoksia. Jutun juju on parodioiminen: vastamainokset muistuttavat usein ensisilmäyksellä hyvin paljon alkuperäistä mainosta. Toinen vilkaisu paljastaa kuitenkin todellisen viestin, joka asettaakin alkuperäisen mainoksen viestin kyseenalaiseen valoon. Suomessa merkittävin vastamainosten julkaisija on ollut Voima-lehti, jonka vastamainoksista on nyt koottu kirja: Louserit vuittuun – ja muita Voiman vastamainoksia (toim. Kimmo Jylhämö & Klaus Welp).

Vastamainosten perinteitä (vrt. esim. Adbusters http://www.adbusters.org/spoofads) seuraten oman osansa saavat tunnetut tuotemerkit ja niihin liitetyt mainoslauseet. Esimerkiksi kosmetiikkateollisuus ja eläinkokeet yhdistetään hätkähdyttävästi: ”So’real: Because we’re worthless”. Muitakin aihepiirejä Voiman vastamainoksista löytyy: useat käsittelevät tavalla tai toisella rahan valtaa, kuten esimerkiksi vaalirahajupakkaa käsittelevä ”Suomisoppa”, jossa Eduskuntatalon huonekaluihin on yhdistetty hintalaput ja aihepiiriin sopivia mainoslauseita (”totuutta hylkivää lehmänkauppanahkaa”).

Useimmat kirjaan kootuista vastamainoksista ovat hyvin tiukasti aikaan sidottuja, eikä parodia välttämättä aukea täydellä voimallaan, jos katsoja ei muista alkuperäistä parodioinnin kohdetta. Kirjan toimittajat ovat ymmärtäneet tämän ja ovatkin liittäneet vastamainoksen yhteyteen taustatietoja, esim. kuvia alkuperäisestä mainoskampanjasta tai lainauksia uutisteksteistä. Myös vastamainoksen seurauksista on mainintoja, esimerkiksi Volvon lähettämän uhkauskirjeen tarina kerrotaan. Vastamainosten tarkastelu on hyvää mediakritiikin harjoitusta. Pelin hengen mukaisesti kriittisyys kannattaa ulottaa myös vastamainoksen tekijään: mikä on hänen motiivinsa? Onko vastamainos oikeutettu? Katso maistiaisia vastamainoksista Voiman nettisivuilta: http://fifi.voima.fi/blogit/Vastamainokset/5

Aapo

Hae Louserit vuittuun kirjastosta

Rakennettu Suomi ilmasta

Rakennettu Suomi ilmasta
kuvat: Hannu Vallas, teksti Veikko Neuvonen

Kirjan nimi on varsin informatiivinen: kirja sisältää ilmakuvia Suomesta, mutta nimenomaan ihmisen tekemistä rakennelmista. Kohteet on järjestetty kronologisesti lähtien esihistoriallisista ihmisen maastoon jättämistä merkeistä. Ensimmäiset kuvat ovatkin linnavuorista tai oikeammin niiden jäänteistä, mutta nopeasti päästään varsinaisiin linnoihin. Loppupuolella kirjaa voi ihmetellä vaikkapa Salpalinjaa tai lähiörakentamista. Monipuolisuus on kirjan vahvuus: esimerkiksi Siilinjärven lannoitetehdas on samalla viivalla Turun linnan tai Porvoon kaupunkinäkymän kanssa, eikä häviä mielenkiintoisuudessa yhtään.

Kuvat ovat hienoja: tarkkoja ja hyvin rajattuja ja kuvaussuunnat on hyvin mietitty. Hannu Vallas on julkaissut kiitettyjä ja kehuttuja ilmakuvakirjoja aiemminkin, esimerkiksi Helsinki ilmasta (2008) sekä Maailman kaunein saaristo (2008). Hienojen kuvien lisäksi teoksessa on myös hyvin kirjoitetut tekstit. Niistä on vastuussa tiedetoimittajana ja luontoiltajuontajana toiminut Veikko Neuvonen. Tekstien kautta kohteista saa lisätietoa ja siten kuvat sidotaan paitsi maantieteelliseen niin myös historialliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin. Tämä on oikeastaan jatko-osa kaksikon ensimmäiselle yhteiselle kirjalle, joka on (jälleen lakonisen informatiivisesti) nimeltään Suomi ilmasta (2007). Siinä painotus on luonto- ja maisemakuvan puolella.

Tästä kirjasta riittää hupia ja hyötyä pitkäksi aikaa. Internetin karttaohjelmien (esim. Google Earth ja Maps sekä Bing Maps) suurkuluttajille, muuten vain karttafriikeille tai vanhan rakennusperinteen ystäville tämä kirja ainakin tarjoaa elämyksen.

Aapo

Hae Rakennettu Suomi ilmasta kirjastosta