Kuuma kesä jazz-ajan New Yorkissa

Anna Godbersen: Jazztyttö peilaa, Ihania päiviä ja Illan pitkät varjot

Trilogia sijoittuu 1920-luvun lopun New Yorkiin, kiihkeän jazz-ajan viimeiseen kesään. Tarinan alussa ystävykset Cordelia ja Letty karkaavat maalta sykkivään ja häikäisevään suurkaupunkiin. Kummallakin on oma unelmansa tavoiteltavana. Letty tahtoo laulaa Broadwaylla, Cordelia puolestaan etsii isäänsä, rikasta viinatrokaria, jota ei ole koskaan tavannut. Tytöt huomaavat pian, että New Yorkilla on nurjempikin puolensa ja heidän tiensä eroavat joksikin aikaa.

Lettyn tie tähtiin ei ole mutkaton, eikä isänsä löytänyt Cordeliakaan säästy murheilta. Onneksi kesään mahtuu myös huolettomia hetkiä. Uuden ystävänsä Astridin kanssa tytöt kokevat seurapiirien joutilaita päiviä Long Islandilla ja kiihkeää yöelämää Manhattanilla. Tyttöjä piirittävät komeat miehet ja syntyy niin romansseja kuin sydänsurujakin. Kesän kääntyessä syksyksi kukin tytöistä on valinnut oman tiensä, mutta kohtalo ratkaisee, minne se heidät vie.

Aiemmassa romaanisarjassaan (Huumaa, Juoruja, Erheitä ja Hehkua) Anna Godbersen kuvasi kiehtovasti seurapiirielämää 1900-luvun taitteen New Yorkissa. Nyt on siis siirrytty 1920-luvun lopulle ja käydään savuisissa jazzklubeissa ja salakapakoissa, kohdataan tupakkatyttöjä ja gangstereita ja ajellaan automobiileilla. Godbersen taitaa niin ajan kuin henkilöidenkin kuvauksen, mikä tuo syvyyttä viihdyttävään lukukokemukseen.

Tuula

Hae Jazztyttö peilaa kirjastosta.

Punaista ja valkoista 1920-luvun Helsingissä

Pekka Manninen: Kiimakangas

Pekka Mannisen esikoisteos Kiimakangas kuvaa Suomen sisällissodan jälkeistä aikaa valkoisten puolella taistelleen Johannes Smultterin silmin. Sota on päättynyt ja Laihialta kotoisin oleva Johannes ajautuu Helsinkiin ja sen 1920-luvun kiihkeään menoon. Helsingissä intellektuellit piirit kirjoittelevat isänmaallisia runoja, suunnittelevat poliittisia attentaatteja ja tietenkin juhlivat mustan pörssin pirtulla tai lääkärituttavien konjakkireseptien turvin. Johannes pääsee piireihin mukaan lääketieteen opintojensa ja sotasaavutustensa ansioista ja tuntee sodan jälkeisen kiihkeän elämänrytmin omakseen.

Suomi tai lähinnä Helsinki alkaa saada eurooppalaisia vaikutteita niin hyvässä kuin pahassakin: mm. Suomen pörssi aloittaa toimintansa, ja saman tien keinottelijat ilmestyvät kuvioihin. Myös Johanneksesta tulee osakekeinottelija ja hän alkaa saavuttaa taloudellista menestystä.

Johanneksen taloudellinen tilanne kohenee kohenemistaan, mutta miksi hän juo koko ajan enemmän ja pistääpä välillä ruiskullisen morfiinia käsivarteensa? Oliko sodassa tapahtunut jotain, jonka Johannes mieluummin unohtaisi kuten esimerkiksi haavoittuneiden punaisten ampuminen sänkyihinsä Harmoisten sairashuoneella. Vai kaihertaako Johanneksen mieltä kaksoisveli Antti, joka taisteli sodassa punaisten puolella? Johannes muistelee myös Gittaa, naista, jonka hän tapasi jo ennen sotaa ja jota hän melkein kosi. Gittalla oli kuitenkin niin paljon sosialistisia ja kumouksellisia mielipiteitä, että hänet suljetaan lopulta mielisairaalaan.

Hämäräbisnekset saavat lopulta Etsivän keskuspoliisin kiinnostumaan Johanneksen toimista.  EK:n miehet myös arvelevat Johanneksen tietävän hullujenhuoneelta karanneen Gitan olinpaikan. Maan alkaessa polttaa jalkojen alla Johanneksen ei auta muuta kuin tarttua stipenditarjoukseen ja lähteä Laihialle tekemään rotututkimusta. Tutkimuksen tarkoituksena on todistaa mm. kallomittauksin, etteivät suomalaiset voi olla mongolista vaan germaanista alkuperää.

Palattuaan kotikonnuilleen Johannesta kiinnostaa kaksi asiaa: naapurissa asuvan Santeri Alkion salamurhaaminen ja Kiimakankaan kylä, joka on niin punainen, että se on poistettu kartoista. Johannekselle kasaantuu enemmän ja enemmän henkistä lastia ja aina hän ei enää erota unta ja totuutta toisistaan. Kuinka Johanneksen lopulta käy Kiimakankaalla, jossa kottaraisetkin laulavat Kansainvälistä?

Tämä kirja oli loistava lukukokemus jo pelkästään tarkan ajankuvauksen vuoksi. Joka sivulta huokuu se että taustatyöt on tehty huolellisesti; kirjasta löytyy pieniä historiallisia viittauksia, kuten Suomen siirtyminen Greenwichin aikaan tai automainosten lennokkaat tekstit, jotka sitovat kaiken kerrotun tiukasti 20-lukuun. Oli myös mielenkiintoista huomata miten Helsingissä vietettiin ihan erilaista elämää sisällissodan jälkeen; oli juhlia, aatteen paloa ja mustaa pörssiä kun taas maaseudulla oltiin rutiköyhiä ja edelleen sosialismin kannattajia. Sota on kuitenkin traumatisoinut koko kansan; osa juhlii juhlimasta päästyään unohtaakseen, osa kietoutuu yhä syvempään körttiläisyyteen, osa hautoo kostoa jne. Kirjan päähenkilö Johannes on hukassa kaiken tämän keskellä.

Suosittelen kirjaa varsinkin Suomen lähihistoriasta kiinnostuneille. Alkupuoli kirjasta oli kiinnostava kuvaus sykkivästä 20-luvusta – loppupuoli taas pohjanmaalaisten elämäntavasta.

Elisa

Hae Kiimakangas kirjastosta.

Hae Pekka Manniset kirjastosta.