Näytetään tekstit, joissa on tunniste tiedemiehet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tiedemiehet. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Ian McEwan

Ian McEwan: Polte

Jossain vaiheessa jotkut kirjailijat muuttuvat omiksi suosikeiksi. Muutos voi tapahtua pikkuhiljaa. Saattaa vaatia kirjan tai kolmekin, ennen kuin alat odottaa kirjailijan uusinta teosta kieli pitkällä. Ian McEwanin kanssa minulla kävi niin, että nuorempana luin pari hänen ensimmäistä kirjaansa (Sementtipuutarha, Vieraan turva), joista tykkäsin, mutta sitten unohdin hänet 15 vuodeksi. Sitten vuonna 2005 käsiini sattui Amsterdam, joka oli sen verran mainio, että aika pian sen jälkeen ahmin Lauantain, Sovituksen ja Ikuisen rakkauden, jotka jysähtivät kukin vuorollaan kuin tiilikuorma olisi tippunut päälle. Sen jälkeen olen tietenkin lukenut hänen koko tuotantonsa, myös novellit, joita ei ole käännetty (ei parasta McEwania) ja pari lastenkirjaa. Tämän perusteella voin todeta, että McEwanin kestävimmän tuotannon muodostavat hänen romaaninsa (varsinkin 6 viimeistä), jotka onneksi ovat kaikki saatavilla suomeksi. McEwan on niitä harvoja nykykirjailijoita, joilla tyyli ja tarinankerronta ovat kauniisti tasapainossa. Kumpikaan ei kukoista toisen kustannuksella.

Ian McEwanin uusin romaani on nimeltään Polte (Solar, 2010). McEwan on tarttunut ajankohtaiseen aiheeseen – ilmastonmuutokseen ja aurinkovoimaan, mutta heittäytyy satiirikoksi. McEwania on pidetty vakavana kertojana, mutta komiikkakin on kurkkinut mm. Ikuisessa rakkaudessa. Poltteen päähenkilö on Nobelilla palkittu tiedemies, joka on voinut palkinnon saatuaan ottaa löysin rantein. Töissä uutta luovan tutkijan rooli on vaihtunut seminaarien juhlapuhujan rooliin. Kotona viides avioliitto on kriisissä, koska vaimo saa selville miehen suhteen ja löytää itse lohtua remonttimiehestä. Kuten usein McEwanin kirjoissa päähenkilön elämän sekoittaa jokin brutaali ryöpsähdys, mutta tällä kertaa se tarjoaa keinoja kaihtamattomalle tiedemiehelle mahdollisuuden uuteen nousuun. Polte on ehkä aiempaa keveämpi, mutta silti valioluokan mcewan.

Juha

Hae Polte kirjastosta.
Hae kaikki Ian McEwanin teokset kirjastosta.

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Henkeäsalpaavaa jännitystä kuunneltavaksi

Kadonnut symboli on odotettua jatkoa professori Robert Langdonin seikkailuille, jotka alkoivat Dan Brownin menestysteoksissa Enkelit ja demonit ja Da Vinci -koodi. Äänikirjan lukee Lars Svedberg, jonka karismaattista ääntä kuulemme useissa äänikirjoissa. Pitkille automatkoille Kadonnut symboli on erinomaista kuunneltavaa viihdettä.

Dan Brown vyöryttää mahtavina "tiedostoina" tietoaan vapaamuurarien traditioista ja symboliikasta. Jos oletamme, että tiedot ovat tosia, saamme rautaisannoksen tietoa mm. Raamatun symboliikasta ja siihen kätketystä salaisesta tiedosta. Paikoitellen olen valmis myöntämään, että kysymyksenasettelut ovat syvällistä pohdintaa ihmisen olemuksesta. Onko Jumala olemassa jossain muualla vai onko
se meissä itsessämme ja omassatunnossamme. Dan Brown osoittaa monia Raamatun lauseita, jossa sanotaan, että Jumalan valtakunta on teissä itsessänne. Kaiken kaikkiaan Raamattu osoittautuu tärkeäksi lopullisessa symbolien ratkaisuissa.

Toinen taso kirjassa on sitten "henkeäsalpaavaa jännitystä joka hetki", kuten takakannen selostus kertoo. Jossain vaiheessa "henkeä salpaa", koska päähenkilö Robert Langdon on suorastaan kuollut. Eli seuraavalle automatkalle äänikirja mukaan!

Raila

Hae Kadonnut symboli kirjastosta.
Hae Dan Brownin äänikirjoja kirjastosta.
Hae Dan Brownin teoksia kirjastosta.