Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapset. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Surulla ei ole hintaa

Pauliina Vanhatalo: Korvaamaton


Pauliina Vanhataloa on sanottu suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan tarkkanäköiseksi kuvaajaksi. Hänen uusin romaaninsa, oikeuslaitoksen maailmaan sijoittuva Korvaamaton vahvistaa tätä käsitystä luomalla vakuuttavan kuvan käräjäoikeuden arkipäivän toiminnasta.
Oikeustapaukset rakentavat kiinnostavan taustan tarinalle naisen elämän kipukohdista. Päähenkilö Aamu Mikkola joutuu tuomarina pohtimaan, miten ihmisten kokemat vääryydet hinnoitellaan rahassa, samalla kun hän yrittää selviytyä omasta tragediastaan. Aamu on kokenut kipeän menetyksen, eikä sen jälkeen ole kyennyt jatkamaan elämäänsä uusperheen äidin korvikkeena ja arjen pyörittäjänä. Raskaan tien kuljettuaan Aamu huomaa, että suurestakin surusta voi selviytyä, mutta voiko sen jälkeen enää rakastaa?

Tuula

Hae Korvaamaton kirjastosta

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Yösyötöt vaihtuivat tarhapäiviin

Eve Hietamies: Tarhapäivä
Eve Hietamiehen Yösyötöstä tuttujen Antti ja Paavo Pasasen elämä jatkuu kirjan odotetussa jatko-osassa Tarhapäivä. Paavosta on kasvanut jo 5-vuotias tomera miehenalku ja Pasasen perheen elämä on asettunut tasaisiin uomiin – mitä nyt päiväkodin vaihtovaatteet, oman lelun päivät ja muut muistettavat asiat välillä aiheuttavat Antti-isälle harmaita hiuksia. Arkirutiinit rikkoo yllättäen uusi perheenjäsen Terttu, joka pikkutytön päättäväisyydellä tuo Pasasten miehiseen maailmaan lisää väriä – enimmäkseen vaaleanpunaista. Antin täytyy oppia taas uusia asioita, kuten mikä on brätzei ja mitä eroa on mekolla ja tunikalla. Puhumattakaan siitä, että täytyy muistaa kahden päiväkodin varavaatteet ja lelupäivät...

Eve Hietamies kirjoittaa jälleen mukaansatempaavaan tyyliin ja onnistuu löytämään huumoria sekä pienistä arkisista asioista että suuremmistakin ongelmista. Useimmat leikki-ikäisten vanhemmat tunnistavat varmasti tuttuja tilanteita tästä tarinasta, joka hyväntuulisuudellaan auttaa ehkä lukijaa kestämään taas omia arjen kiemuroitaan paremmin, ainakin yhden tarhapäivän verran.

Tuula

Hae Tarhapäivä kirjastosta
Hae muita Eve Hietamiehen teoksia kirjastosta

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Koko maailma yhdessä huoneessa

Emma Donoghue: Huone

Viisivuotias Jack on syntynyt Huoneessa, jonka hän jakaa äitinsä kanssa. Hän liikkuu, leikkii, katsoo televisiota, syö ja nukkuu Huoneessa. Huone on Jackin koko maailma, kunnes äiti alkaa suunnitella pakoa – mutta minne? Eihän ulkopuolinen maailma ole todellinen? Tähän asti ainoa yhteys Huoneen ulkopuolelle on ollut Vanha Kehno, mies joka käy iltaisin tuomassa ruokaa Jackin piileskellessä vaatekomerossa.

Voisiko yhdessä huoneessa elää elämäänsä ja kasvattaa lapsensa? Vielä joitain vuosia sitten Emma Donoghuen romaani olisi tuntunut utopistisemmalta, mutta viime aikoina paljastuneet uutiset vuosia vangittuina eläneistä tytöistä saavat tarinan tuntumaan uskottavalta. Ahdistavasta aiheestaan huolimatta Huone ei ole synkkää luettavaa. Lapsen näkökulmasta katsottuna elämä Huoneessa on normaalia. Mielikuvitus avartaa ahtaita tiloja ja äidin rakkaus kantaa yli mahdottomienkin tilanteiden.

Tuula

Hae Huone kirjastosta

perjantai 20. toukokuuta 2011

Kolme varjoa seuraa lasta

Ranskalaisen Cyril Pedrosan sarjakuva Kolme varjoa on kertomus pelottavasta asiasta: lapsen menettämisestä. Pedrosa kertoo ystäväperheensä kokemuksia seuranneena, miten vaikeaa asiaa voi yrittää torjua tai väistää, mutta joskus on pelot vain kohdattava. Kolme varjoa kuvaa erityisesti isän kokemuksia ja tunteita. Suuren ja voimakkaan miehen on vaikea hyväksyä väistämätöntä.

Pedrosa on sijoittanut tarinansa kaukaiseen menneisyyteen, jossa onnellinen pikku perhe asuu puutarhansa keskellä. Kun kolme varjoa alkaa seurata lasta ja tulla yhä lähemmäs, on tehtävä jotain. Tarina kääntyy välillä vauhdikkaaksi seikkailuksi ja saa myyttisiäkin piirteitä.

Kirjaa selaillessa ensin hämmentää se, että kuvat on piirretty niin monenlaisin tyylein. Lukiessa huomaa, että tilanteet ja tunteet, joihin tarina henkilönsä (ja lukijan) vie, vaativat erilaisia tyylejä. Kertomus on surullinen, mutta ei ollenkaan lohduton.

Heli

Hae Kolme varjoa kirjastosta