Sapekkaita havaintoja elämästä

Kristina Carlson: William N: päiväkirja

”Minä olen ikävä ihminen, ja kuka sen paremmin tietäisi kuin minä itse, mutta voidaanko syyttää, että olisin tieteellisesti väärässä?”

Palkitun kirjailija Kristina Carlsonin William N - päiväkirja kuvaa suomalaisen jäkälätutkijan elämää 1890-luvun Pariisissa. William Nylander oli todellinen historiallinen henkilö, mutta päiväkirja on kuvitteellinen. Kirjassa aikakauden Pariisia ja mm. ruokakulttuuria on kuvattu huolella.

William N. on pisteliäs ja itsepäinen vanha herra, joka suhtautuu elämään ja asioihin ympärillään hyvin kriittisesti. Hän pitää itseään rationaalisena tiedemiehenä, joka ei tiedä mitä ovat tunteet, joita muut ihmiset kokevat. Kuitenkin hänen kirjoituksistaan paistaa läpi monenlaisia tunnetiloja, kuten yksinäisyyttä, ärtymystä, vihaa, katkeruutta ja pettymystä.

Hänen asuntonsa Pariisissa on kylmä ja pimeä, ja olosuhteet ovat muutenkin karut. Terveys on heikko ja hän sairastaa paljon. Taloudellisesti tekee tiukkaa, ja toisinaan on tingittävä ruoasta ja lämmöstä. Kirjasta välittyy hyvin sekä henkinen että fyysinen kylmyys, lukijallekin tulee usein lukiessa vilu.

William N. väittää tarkoituksella eristäytyvänsä, koska ei juuri välitä muista ihmisistä. Välillä yksinäisyys tuntuu kuitenkin vaivaavan. Ainoat läheiset naiset hänen elämässään ovat sisar Elise ja entinen taloudenhoitaja Constance.

”Minä en kaipaa ahdistavan liiton enkä tunkkaisen porvariskodin lämpöä, mutta perheiden silmin yksinäinen ihminen on köyhä.”

Hänelle elämän ainoita tärkeitä asioita on hänen tieteellinen työnsä ja hän on varsin katkera siitä, että hänet on Suomessa syrjäytetty omalla tieteenalallaan. Työnsä suhteen hän on hyvin tarkka ja herkkänahkainen. Hän on vuosikymmeniä kirjoittanut tieteellisen suurteoksensa toista osaa.

”Ajattelen joskus itseäni taiteilijana, jota ei ymmärretä hänen omana elinaikanaan, vaan hän tekee työnsä yksin ja köyhyydessä, mutta jälkimaailma saattaa löytää hänen teoksensa ja ymmärtää niiden todellisen arvon.”

Paradoksaalisesti juuri suorapuheisuudessa ja miellyttämisen haluttomuudessa piilee kirjan viehätys. Päähenkilöstä muodostuu itsekriittisyyden kautta sympaattinen kuva. William N - päiväkirja oli vuoden 2011 Finlandia-palkintoehdokkaana.

Tinka

Hae William N - päiväkirja kirjastosta.

Hae Kristina Carlsonin teokset kirjastosta.

Rakkaudesta kirjoihin

Shaffer, Mary Ann: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville

Kirjat ovat lontoolaiselle Juliet Ashtonille rakkaita. Hän kirjoittaa työkseen ja penkoo vapaa-ajallaan mieluiten kirjakauppoja. Hän myös kiintyy omistamiinsa kirjoihin siinä määrin, että niistä luopuminen suorastaan kouristaa sydäntä. Jopa Julietin kihlaus on purkautunut kirjojen vuoksi, juuri kun hän on tehnyt tulevalle aviomiehelleen tilaa kotiinsa tyhjentämällä puolet keittiön laatikoista, komerosta, lääkearkusta ja kirjoituspöydästä.

Näin Robin istuvan kirjahyllyni edessä matalalla jakkaralla pahvilaatikoiden keskellä. Hän sulki juuri viimeistä laatikkoa liimanauhalla ja narulla. Laatikoita oli kahdeksan - kahdeksan laatikollista minun kirjojani oli suljettu vietäväksi kellariin! Hän kohotti katseensa ja sanoi: ”Hei, rakas. Älä välitä sotkusta, talonmies lupasi auttaa kantamaan nämä kellariin.” Hän nyökkäsi kirjahyllyjeni suuntaan ja sanoi: ”Eikö näytäkin hienolta?” Siihen ei ollut sanoja! En pystynyt kauhistukseltani puhumaan. Joka ainoa hylly, joilla oli ollut kirjoja, pursui urheilupalkintoja: hopeapokaaleja, kultapokaaleja, sinisiä ruusukkeita, punaisia nauhoja.

Eräs tietty kirja muuttaa nytkin Julietin elämän suunnan. Hänen aiemmin omistamansa esseekokoelma on päätynyt Guernseyn Kanaalisaarelle Dawsey-nimisen miehen käsiin. Dawsey janoaa lisää esseiden tekijän tuotoksia ja pyytää Julietilta kirjeitse apua niiden hankkimiseksi. Kirjeessä hän mainitsee kuuluvansa Kirjalliseen piiriin perunankuoripaistoksen ystäville, joka perustettiin porsaspaistin salaamiseksi toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana. Kirjailijana Juliet vainuaa hyvän tarinan ja vastaa tälle tuntemattomalle miehelle. Miten porsaspaisti liittyy kirjalliseen piiriin ja miksi se piti salata? Entä mikä on perunankuoripaistos? Eipä aikaakaan, kun Juliet on tiiviissä kirjeenvaihdossa Dawseyn ja usean muun guernseylaisen kanssa. Kirjeiden välityksellä rakentuu kuva saarelaisten elämästä sodan ankarissa olosuhteissa, joista selviytymisessä on kirjoilla oma tärkeä osuutensa.

Guernseyn asukkaiden elävät ja välillä traagisetkin tarinat tempaavat mukaansa niin Julietin kuin lukijankin, ja omaperäisistä saarelaisista tulee molempien ystäviä. On kerta kaikkiaan pakko saada tietää, pelastuuko piirin perustaja Elizabeth keskitysleiriltä ja miten sujuu Julietin vierailu saarella. Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville on niitä kirjoja, joita ei malttaisi laskea käsistään. Ikävä kyllä se jäi tekijänsä Mary Ann Shafferin (1934-2008) ainoaksi.

Tuula

Hae Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville kirjastosta.