Barbapapa-kirjat

Annette Tison & Talus Taylor: Barbapapa-kirjat (Otava)

1970-luvulla syntyneet eli pullamössöksi haukuttu sukupolvi on alkanut saada jo omia lapsia. Kirjankustantajat ovatkin fiksusti tuoneet markkinoille uusintapainoksia 1970-luvun lastenkirjoista. Otava on tehnyt kulttuuriteon julkaisemalla uudestaan ranskalaisia Barbapapa-kirjoja. Ensimmäinen Barbapapa ilmestyi 1970. Muotoaan muuttavat Barbapapat ovat sen jälkeen esiintyneet monenlaisissa kirjoissa, sarjakuvissa ja animaatiossa, mutta varsinaisia helmiä ovat vain alkuperäiset 10 kuvakirjaa. Kirjojen kuvitus on ensiluokkaista. Tekijät Annette Tison ja Talus Taylor aloittivat työuransa arkkitehtinä ja tekniikanopettajana ja tämä näkyy kirjoissakin. Koneisiin, rakennuksiin ja kaupunkimaisemiin on paneuduttu huolella. Myös tarinat ovat mainioita ja viihdyttävät nostalgisen isän tai äidin lisäksi 2-6-vuotiaita. Ensimmäisessä Barbapapa-kirjassa Barbapapa syntyy ja toisessa (Barbapapan matka) hän etsii itselleen puolisoa ja löytääkin Barbamaman lähempää kuin osasi kuvitellakaan. Samassa kirjassa maasta nousevat myös seitsemän barbapientä. Loput kirjat kertovatkin perheen taisteluista vääryyksiä vastaan. Päältäpäin tarinat pullamössönpehmeästä barbaperheesta eivät vaikuta kovin radikaaleilta, mutta kirjojen sivuilla ei ihmisen pahuus jää epäselväksi. Veikeiden tarinoiden lomassa käsitellään julmuutta eläimiä kohtaan, teollistumista ja sen aiheuttamaa saastumista, kulttuuriperinnön tuhoamista ja koululaitoksen yhdenmukaistavaa vaikutusta niin, että 5-vuotiaskin sen ymmärtää. Näitä lukiessa ei tarvitse ihmetellä miksi monista 1970-luvulla syntyneistä tuli kettutyttöjä ja kasvissyöjiä. Yleensähän syypääksi nimetään Disneyn Bambi-elokuva, mutta Barbapapallakin taitaa olla sormensa pelissä.

Juha

Tarkista teosten saatavuus kirjastossa.