
Vuorenpään kirja on ensimmäinen suomenkielinen kirja rannekelloista. Miksi tällainen kirja julkaistaan 2010-luvulla, kun rannekellon rooli arkipäivän ajannäyttäjänä on heikentynyt? Siksi, että on kuitenkin yllättävän suuri joukko ihmisiä, jotka edelleen haluavat rannekellon ja ovat valmiita maksamaan siitä hyvinkin paljon. Kello on herrasmiehelle tyylikysymys siinä missä pukeutuminen muutenkin. Mekaaninen kello on myös vuosisataisten kelloseppäperinteiden jatkaja ja on siten tyylikäs poikkeus aineettomia bittejä pyörittävien älypuhelinten ja taulutietokoneiden joukossa.
Kellomies ei voi olla aivan pienituloinen. Halvimmillaan mekaanisen automaattikellon voi saada jopa alle sadalla eurolla, mutta suurin osa kirjan kelloista on hinnaltaan jotain aivan muuta. Jo kelloihin käytetyt materiaalit antavat osviittaa hintaluokasta, eli jos kellon kuori on veistetty kullasta, saattaa hinta kohota viisinumeroiseksi. Kelloissa maksaa tietenkin myös käsityö: mekaaniset kellot ovat sadoista osista koottuja hienomekaniikan taidonnäytteitä, joten ääritapauksissa ei enää puhuta työtunneista vaan –vuosista. Kuten kirjan huikeimmista esimerkeistä käy ilmi, kellotaiteessa ei ole hintaylärajaa.
Kirjaa täydentää Joona Vuorenpään ylläpitämä nettisivusto http://www.kellomies.fi.
Aapo
Hae Kellomies kirjastosta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti