Linnassa asustaa vain kaksi ihmistä: Hovimarsalkka – aikuinen ja Pieni – lapsi. Linnaa ympäröi synkkä metsä. Kuten asiaan kuuluu, linnassa on aarrekammio. Hovimarsalkka on aikuisten tapaan vihkiytynyt pelkäämään aarteiden puolesta; onneksi linna on tiukasti lukittu, joten metsän ryövärit ja aaveet eivät pääse sinne.Pieni ei ensin ymmärrä pelätä metsää ja sen vaaroja, mutta Hovimarsalkka saa istutettua oman pelkonsa Pieneen. Aikuisen taakkaa on Pienen raskas kantaa. Mutta Pieni on onneksi neuvokas tyttö.
Graafikko Lena Frölander-Ulfin mustavalkeissa kuvissa hiiviskelevät varjoissa ja raskaiden verhojen kätköissä velhot, rosvot ja ihmissudet. Täysikuun paisteessa noidat lentävät ja puiden oksat vääntyilevät. Näinä räikeän värikkäinä aikoina kauhuromanttinen mustavalkoisuus tuntuu suorastaan virkistävältä. Kuvat nivoutuvat luontevasti yhteen runoilija Henriikka Tavin suomentaman tekstin kanssa.
Taivassalo on suomenruotsalainen kirjailija, jolta on suomennettu Hämäräkirjan lisäksi aikuisten romaanit Viisi veistä Andrei Kraplilta ja Oi, tule katsomaan. Hän sai Runeberg-palkinnon vuonna 2008 teoksestaan Viisi veistä Andrei Kraplilta.
Marja-Kaisa
Hae Hämäräkirja kirjastosta!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti