”Hengitä sisään. Hengitä ulos. Toista tarvittaessa.”
Johan Harstadin kirjan Buzz Aldrin : taviksena olemisen taito (2007) päähenkilö on kolmikymppinen Mattias, puutarhuri, joka on mieluummin vaatimaton ja luotettava kakkonen kuin porukan keskipiste. Kuten Buzz Aldrin, se toinen mies, joka kävi kuun pinnalla.Eräänä päivänä Mattias herää Färsaarilla rahakasan vierestä, muistamattomana ja rystyset rikkinäisinä. Hänet poimitaan yhteisöön, jonka avulla Mattias vähitellen saa oman tarinansa auki. Kirja kertoo ihmisenä olemisesta, itsetunnosta, rakkaudesta ja erosta.
Kirjassa mietitään, mikä on hulluutta ja mikä normaalia, ja sitä, voiko näkymätön tulla näkyväksi. Siinä myös haaveillaan veneen rakentamisesta ja matkasta, joka ratkaisee kaiken.
The Cardigans -yhtyeen musiikki soi vakavanhilpeän tarinan taustalla. Ympärillä on Färsaarten karu luonto. Ollaan maailman laidalla.
”Eikä mikään ole pimeämpää kuin Oyggjarvegur lauantai-iltana lokakuussa, kun vettä sataa, sumu on metrin paksuista, ikkunat huurussa, puolen tunnin ajomatka ilman kaidetta ja äkkijyrkät rinteet tien vieressä. Sitä reittiä me menimme. Kaikkein pisintä reittiä.”Kirjasta tulee mieleen toinen norjalainen nuoren miehen kasvutarina, Erlend Loen Supernaiivi. Johan Harstadilta on suomennettu myös novellikokoelma Ambulanssi (2008).
Heli
Muita matkoja nuoren miehen mieleen ovat:
Alberto Fuguet : Elämäni elokuvatMartin Page: Maailmanloppuihin tottuu
Nick Hornbyn teokset
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti