Rakkautta ja surua

Haruki Murakami:Norwegian wood
Nuoruudesta, rakkaudesta ja kuolemasta kertoo Haruki Murakamin kirja Norwegian wood, joka sijoittuu 60-luvun lopulle. Opiskelijapoika Toru ihastuu kuolleen ystävänsä rakastettuun, Naokoon, mutta suru varjostaa suhdetta. Toisaalta Torua kiinnostaa myös epäsovinnainen opiskelutoveri Midori. Elämä on monimutkaista, aikuistuminen pelottaa. Toinen löytää elämänuskonsa, toiselta se katoaa. Jäljelle jää muisto.
Tran Anh Hung on ohjannut kirjan pohjalta haikean elokuvan Norwegian wood. Kirjan ja elokuvan nimi tulee Beatles-kappaleesta, joka oli hauraan Naokon lempimusiikkia.

Lue myös klassikko:
Goethen esikoisteos, Nuoren Wertherin kärsimykset, ilmestyi 1774 ja oli aikanaan todellinen menestys.
Werther kuvaa kirjeissä rakkauttaan Lotteen, joka on lupautunut toiselle, ja päätyy traagiseen ratkaisuun.
Philipp Stölzl sovittaa Wertherin kokemuksia nuoren Goethen elämään elokuvassa Rakastunut Goethe. Elokuva päättyy kirjan ilmestymiseen, ja on sävyltään pikemminkin kepeä kuin traaginen.

Heli

Hae Norwegian wood kirja tai elokuva kirjastosta
Hae Nuoren Wertherin kärsimykset kirjastosta
Hae Rakastunut Goethe kirjastosta

Virtuaalirakkautta sattumalta

Daniel Glattauer: Joka seitsemäs aalto

Emmin ja Leon tarina alkaa väärään osoitteeseen lähetetystä sähköpostista. He rakastuvat toisiinsa tapaamatta kertaakaan, rakastuvat toistensa sanoihin ja viestien luomiin kuvitelmiin. Emmi on naimisissa, Leo ei. Välillä kirjeenvaihto katkeaa, mutta he löytävät toisensa uudelleen ja päättävät lopulta tavata. Vastaavatko viestien synnyttämät kuvitelmat todellisuutta?

Vanhan uskomuksen mukaan joka seitsemäs aalto on muita voimakkaampi. Ensimmäiset kuusi aaltoa ovat ennakoitavia ja yllätyksettömiä, mutta seitsemäs on arvaamaton. Joskus se riistäytyy valloilleen, pyyhkäisee kaiken yli ja muuttaa kaiken uudeksi. Emmi ja Leo koettavat pyristellä irti suhteestaan. Kumpikin elää omaa elämäänsä tahoillaan, mutta kun seitsemäs aalto tulee, se uhkaa viedä virtuaalirakastavaiset mukanaan.

Kirja koostuu sähköpostiviesteistä, joita Emmi ja Leo lähettävät toisilleen. Kiehtova kerrontaratkaisu jättää paljon arvailun varaan, koska lukijalle näkyy vain se, mitä Emmi ja Leo sähköposteissaan kertovat. Kaiken muun saa kuvitella itse.

Itävaltalaisen Daniel Glattauerin (s. 1960) kirjoittama Joka seitsemäs aalto on jatkoa kirjalle Kun pohjoistuuli puhaltaa (Atena, 2011). Joka seitsemäs aalto on Glattauerin yhdeksäs romaani. Suomennettu häneltä on vain nämä kaksi. Kirjat kannattaa lukea järjestyksessä, aloittaen Kun pohjoistuuli puhaltaa –teoksesta.

Emmin ja Leon tarina on ainutlaatuinen. Samanlaista kirjaa ei ole, mutta perinteisempää virtuaalirakkautta on esimerkiksi Jane Greenin kirjassa Netti@deitti (Karisto, 2010) ja Anne B. Ragden teoksessa Satunnaista seuraa (Tammi, 2011). Ne ovat kuitenkin kevyempiä kuin Joka seitsemäs aalto, johon rakkausromaaneja yleensä lukematonkin lukija huomasi tempautuvansa mukaan. Tietoa ja vinkkejä nettideittailijalle tarjoaa Minni Niemelän ja Pasi Malmin kirja Nettideitit - uusi onni verkosta? (Tammi, 2011.) Siitä voisi olla apua niille, jotka eivät solmi virtuaalisuhdetta yhtä helposti ja vastaansanomattomasti kuin Emmi ja Leo.

Anna

Hae Kun pohjoistuuli puhaltaa kirjastosta. 
Hae Joka seitsemäs aalto kirjastosta.