torstai 28. kesäkuuta 2012


Nuoruudenrakkaus


Hilkka Ravilo: Nimeltään Eerika


Nimeltään EerikaNimeltään Eerika kertoo pohjoisessa, Luossajoen pikkukylässä kasvaneen Eerikan tarinan. Eerika kasvaa sodanjälkeisessä Lapissa yksinäisen äidin tyttärenä. Eerikan äiti, Enni, oli rakastunut sodan aikana saksalaiseen sotilaaseen, autonkuljettajakorpraali Dieteriin. Sodan päätyttyä Dieter joutui palaamaan Saksaan ja Enni jäi Suomeen. Jonkin ajan kuluttua syntyi Eerika. Sodan jälkeen saksalaissotilaan lasta ei katsota hyvällä ja lestadiolaisen uskon hengessä Enni ja Eerika suljetaan kyläyhteisön ulkopuolelle.

Enni hankkii perheelle elannon ompelemalla nukenvaatteita myyntiin tavarataloon Helsinkiin. Pienistä tuloista Enni säästää kaiken mahdollisen, jotta he voisivat muuttaa Saksaan Dieterin, Eerikan isän, luo. Dieterin lähdettyä yhteydenpito oli muutaman harvan valvontakomissiolta läpi päässeen kirjeen varassa. Eerikan ollessa 15-vuotias, oli äiti jättänyt hänelle pöydälle kirjeen. Kirjeessä äiti kertoi lähteneensä Dieterin luo Saksaan. Äiti oli järjestänyt Eerikalle muuton Tampereelle, jossa häntä olisi rautatieasemalla vastassa äidin sisko Maaretta. Tämä järjestäisi Ennille paikan kotiapulaisena. Äiti oli surullinen ja pahoitteli tekoaan. Hän kertoi, että ei jaksanut enää säästää, jotta rahaa olisi ollut myös Eerikan matkalippuun. Hänen oli pakko mennä.

Niinpä Eerika hyvästeli Maijan ja lähti ensimmäisen kerran Luossajoen pikkukylästä. Mukanaan hänellä oli eväsvoileipiä, vaatteita ja Maijan lahjoittama Emännän tietokirjasarja. Matka Kilpisjärven ja Rovaniemen kautta Tampereelle kesti toista vuorokautta.

Eerika työskenteli vuosia perheissä kotiapulaisena. Asuinpaikkana saattoi olla sänky keittiössä ja vapaa-aikaa joka toinen sunnuntai ja keskiviikkoillat. Hyviäkin asioita oli, kuten erään perheen suuri kirjahylly, jolloin Eerika oppi, ettei tietämättömyydestä ole pois muuta tietä kuin tiedon hankkiminen.

Eerikan elämäntarinan kautta herätetään kysymyksiä naisen asemasta yhteiskunnassa ja ihmisen itsemääräämisoikeudesta. Miten yhden ihmiselämän aikana maailma muuttuu, kuinka ihmisen elämä muuttuu ja miten muutokseen sopeudutaan. Kirja kertoo pienistä kipeistä kokemuksista ja arkiseen elämään piilotetuista suurista tunteista.

Nimeltään Eerika on Hilkka Ravilon yhdeksäs teos. Finlandia-palkintoehdokkaana hän oli vuonna 1997 teoksellaan Mesimarjani, pulmuni, pääskyni.

Mari

Hae Nimeltään Eerika kirjastosta.
Hae Hilkka Ravilon teokset kirjastosta.
Hae kirjoja nuoruudenrakkaudesta kirjastosta.

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Rakkaudesta jalkapalloon




Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastosta voit tänä kesänä löytää luettavaa rakkaudesta. Kesän "Rakastan"-kirjanäyttelyssä on esillä rakkauden eri lajeja käsittelevää kaunokirjallisuutta. Kirjastonhoitajien teksteissä esitellään mm. virtuaalirakkautta, kiellettyä rakkautta, nuoruudenrakkautta ja traagista rakkautta. Tekstejä julkaistaan kesän aikana myös täällä blogissa. Sopivasti jalkapallon em-kisojen aikana aloitamme fanirakkaudella.

Rakkaudesta jalkapalloon

Nick Hornby: Hornankattila

Tiesittekö, että jalkapallo ei ole urheilua? Jalkapallo instituutiona ja ilmiönä on lähempänä kulttuuria kuin urheilua, se on osa yhteiskunnan rakennetta. Todellinen jalkapallofani rakentaa kaiken toimintansa jalkapallon ehdoilla. Toisaalta jalkapallokannattajan elämä voi kuulostaa ulkopuolisille sairauskertomukselta. Näiden seikkojen ymmärtämiseen saa oleellista apua lukemalla Nick Hornbyn teoksen Hornankattila.

Nick Hornby (s.1957) on englantilainen kirjailija, joka on saavuttanut suosiota pop-musiikkia ja jalkapalloa käsittelevillä teoksillaan. Hornby on jalkapallomies henkeen ja vereen. Kirjassaan Hornankattila hän kuvaa omakohtaisia kokemuksiaan neljännesvuosisadan aikana jalkapallofanina. Kirjan viitekehyksenä toimii kirjailijan oman seuran Arsenalin kannattaminen. Samalla kerrotaan suurista teemoista, kuten yhteiskunnan muutoksesta, aikuiseksi kasvamisesta ja tietysti jalkapallosta. Kaikki nämä teemat elävät teoksessa rinta rinnan ja lomittain.

Suhde rakastamaansa jalkapalloseuraan voi syntyä monella eri tavalla. Liekin syttymiseen vaikuttaa usein syntymäkaupunki tai suuremmissa kaupungeissa oma kaupunginosa. Jossakin päin maailmaa oma joukkue valitaan uskontokunnan mukaan. Toisinaan nämä kaikki perusteet sekoittuvat keskenään, tai oma seura saadaan verenperintönä vanhemmilta, kuten on käynyt Nick Hornbylle. Joka tapauksessa jalkapalloseuran kannattaminen on koko elämän mittainen taival, ja kun valinta on tehty, omaa seuraa ei vaihdeta.

Juhani

Jalkapalloteemasta lue myös:
Simon Kuper: Matka pallon ympäri
Eduardo Galeano: Jalkapallo valossa ja varjossa
Franklin Foer: Jalkapallon maailmanselitys
Andy Dougan: Kiovan dynamon kunnia

Hae Hornankattila kirjastosta.
Hae kaikki Nick Hornbyt kirjastosta.
Hae jalkapalloaiheisia kirjoja kirjastosta.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Mainosparodiaa

Kimmo Jylhämö & Klaus Welp: Louserit vuittuun – ja muita Voiman vastamainoksia
Mainoskampanjoilla pyritään vaikuttamaan ihmisten käsityksiin ja mielipiteisiin. Tämä on luonnollista ja hyväksyttävää. Mutta entä jos mainoksessa myytävään tuotteeseen liittyy eettisiä ongelmia, mutta mainoskampanja antaa ymmärtää jotain ihan muuta? Esimerkiksi ns. viherpesu: mainoksessa väitetään tuotteen olevan ympäristöystävällinen, vaikka oikeasti tuotteen tuottaminen tai käyttäminen tai valmistajan muu toiminta on saastuttavaa. Tällaisissa tilanteissa voidaan käyttää aseena vastamainoksia. Jutun juju on parodioiminen: vastamainokset muistuttavat usein ensisilmäyksellä hyvin paljon alkuperäistä mainosta. Toinen vilkaisu paljastaa kuitenkin todellisen viestin, joka asettaakin alkuperäisen mainoksen viestin kyseenalaiseen valoon. Suomessa merkittävin vastamainosten julkaisija on ollut Voima-lehti, jonka vastamainoksista on nyt koottu kirja: Louserit vuittuun – ja muita Voiman vastamainoksia (toim. Kimmo Jylhämö & Klaus Welp).

Vastamainosten perinteitä (vrt. esim. Adbusters http://www.adbusters.org/spoofads) seuraten oman osansa saavat tunnetut tuotemerkit ja niihin liitetyt mainoslauseet. Esimerkiksi kosmetiikkateollisuus ja eläinkokeet yhdistetään hätkähdyttävästi: ”So’real: Because we’re worthless”. Muitakin aihepiirejä Voiman vastamainoksista löytyy: useat käsittelevät tavalla tai toisella rahan valtaa, kuten esimerkiksi vaalirahajupakkaa käsittelevä ”Suomisoppa”, jossa Eduskuntatalon huonekaluihin on yhdistetty hintalaput ja aihepiiriin sopivia mainoslauseita (”totuutta hylkivää lehmänkauppanahkaa”).

Useimmat kirjaan kootuista vastamainoksista ovat hyvin tiukasti aikaan sidottuja, eikä parodia välttämättä aukea täydellä voimallaan, jos katsoja ei muista alkuperäistä parodioinnin kohdetta. Kirjan toimittajat ovat ymmärtäneet tämän ja ovatkin liittäneet vastamainoksen yhteyteen taustatietoja, esim. kuvia alkuperäisestä mainoskampanjasta tai lainauksia uutisteksteistä. Myös vastamainoksen seurauksista on mainintoja, esimerkiksi Volvon lähettämän uhkauskirjeen tarina kerrotaan. Vastamainosten tarkastelu on hyvää mediakritiikin harjoitusta. Pelin hengen mukaisesti kriittisyys kannattaa ulottaa myös vastamainoksen tekijään: mikä on hänen motiivinsa? Onko vastamainos oikeutettu? Katso maistiaisia vastamainoksista Voiman nettisivuilta: http://fifi.voima.fi/blogit/Vastamainokset/5

Aapo

Hae Louserit vuittuun kirjastosta